perjantai 10. lokakuuta 2014

Melkein vuosi edellisestä ja paljon taas on tapahtunut..

Mistähän sitä aloittaisi..

Jeroomin kuulumisia ensiksi..
Jeroomilla kaikki hyvin ja ikää tulee päivä päivältä lisää, mutta onneksi pojalla on silti mieli virkeänä.
Vaikka huomaa että kun ikää tulee niin poika vaan ajattelee koko ajan enemmän ja enemmän eikä hösellä turhia. Lenkit hidastuu jonkin verran kun herra haluaisi nauttia mitä ihmeellisimmistä hajuista ja ilmoista eikä enään samalla tavalla pidä kiirettä. Ruokahalu on pysynyt entisellään mutta tottistelu into on kasvanut huimasti pitkän tauon jälkeen.
Jeroom kaipaa päivä päivältä enemmän huomiota sekä rakkautta ja sen huomaa kotona ollessa kun koko ajan on rapsutuksia vaatimassa sekä viereen änkeämässä. :)

Brecon kuulumisia myös lyhyesti..
Breco otti tuossa maailman voittaja näyttelyssä toisen sertinsä osallistuessaan nuorten luokkaan ja siitä pari viikkoa eteenpäin nappasi poika ensimmäistä kertaa ollessaan avoimessa luokassa viimeisen sertinsä ja niin siltä napsahti FI MVA. :) Nyt jäämme näyttely tauolle ja annan Brecon kehittyä kunnolla loppuun ja saa kasvattaa karvaa niin katsotaan ensi kesänä jos jotain lähtisi kiertämään vielä.
Agilityssä olemme startanneet epiksissä jo pariin kertaan ja itselle tullut ohjaajana varmuutta. Vielä pitää kerätä luottamusta koiraan ja saada epiksiä käytyä jotta varmuus kasvaisi. Eli kehitys on edelleen ollut hyvässä nousussa. Brecolla kävi kuukausi takaperin elokuun lopussa hierojankin joka kävi koiran läpi. Eikä onneksi mitään löytynyt ja voimme treenejä jatkaa samoilla metodeilla mukaan lukien lihaskunnon ylläpitämisen sekä venyttelyt. Kuitenkin virallisten kisojen kanssa odotamme ensi vuoden puolelle kun haluan että voin suhteellisen luottavaisesti ja hyvällä varmuudella lähteä sinne mukaan kokeilemaan onneamme.
Käytiin Brecon kanssa myös nurmijärjellä silmäpeileissä ja sieltä saatiin tietoomme että silmät ovat terveet eli ei tarvitse niistäkään nyt huolehtia kun silmillä näkee.

Poikien yhteisiä kuulumisia..
Meillä oli jossain vaiheessa todella hankalia vaiheita kun laumassa pojat kävi jonkinlaista kovaakin valtataistelua ja pahimmillaan joiduin heitä erottamaan sekä pitämään erillään..
Nyt meillä on ollut onneksi todella pitkään erittäin tasaista sekä pojat voivat elää hyvässä yhteiselossa ja ovat lähentyneet huomattavasti varsinkin kun olemme jonkin verran reissanneet niin ovat nukkuneet kylkikyljessä automatkoilla sekä mökillä samassa sängyssä.
Tietysti vielä otamme varman päälle eli jos pojat jäävät yksinään kotia luiden kanssa esim. työpäiväni ajaksi niin silloin erotan heidät ettei vain mitään satu kun ei ole valvontaa.
Breco on oppinut hillitsemään itseään todella hyvin.


Tässä taas näin alkuun kuulumia..